BLOGI

Tervetuloa lukemaan blogiani. kerron omaa tarinaa Etä-äiteydestä, avioerosta, alkoholismista, yrittäjyydestä, tunnetiloista, äitinä olemisesta ja arjestani tässä muuttuvassa maailmassa.
Kun kaipaat vertaistukea elämän käänne kohdissa. 


Kun alat lukemaan blogia, huomioi että ensimmäinen tarina on viimeisenä "AikansaKutakin" 
 

Olen ihminen, joka miettii todella paljon. Ajatukset ei ole kovin järkeviä aina ja ne menee moneen mitta suhteeseen, mutta olen jotenkin oppinut elämään pääni kanssa. Ajattelen asiat monelta puolelta ja mietin tilanteita, miten ne voisi mennä. Miettiminen on joskus raskastakin, mutta zemppaan myös itseäni paljon pärjätäkseni tässä elämässä, kuka...

Meillä oli avioehto sen takia, koska suku ajatteli minun olevan yhdessä rahan takia tai omaisuuden, perinnön toivossa. Sitä en ollut ja minun piti todistaa asia avioehdolla.

Kun sain kuulla asianajajalta, että ei ole montaa vuotta enää kun lapsi 12? olisiko meidän parempi vetäytyä ja sinun odottaa siihen asti, kun lapsi saa päättää. Eli toisin sanoen exä oli liian iso vastus minulle, ei ollut todistusaineistoa juomisesta tai henkisestä väkivallasta, olet heikoilla.

itsetunto on iso haaste elämässäni, se hallitsee arkea joka päivä. On päiviä kun, ei halua peiliin katsoa tai ei vain pysty. Oma vartalo ahistaa ja kuvottaa on hyvä valita isoja vaatteita päälle, apua jos pahimpina kausina tulee kutsu juhliin ja näet kuinka epävarmuus paistaa valokuviin asti. Kun on hyvä itsetunto tai kun voi sisältä hyvin se näkyy...

Olin Ylä-astella, kun luokan valvoja ymmärsi, että kaikki ei ole hyvin. Hän pyysi kirjoittamaan kirjeen hänelle, koska huomasi jokin olevan vialla... Olen aina ollut parempi kirjoittamaan kun puhumaan. Kirjoitin hänen pyytämän kirjeen, mutta hän ei reagoinut ikinä mitenkään. Eli ei siitä ainakaan hyötyä ollut, odotin ehkä lastensuojelu ilmoitusta...

En muista lapsuudestani mitään! vanhemmat ovat kertoneen asioita ja hyvä lapsuus oli ollu, kertoi myös sukulaiset. Olin kahdeksan vuotias, kun vanhemmat erosi.