kiusattu "pirtua lasiin"

22.11.2022


Olen aina ollut heikompien puolella. 

pienenä, kun jotain kiusattiin koulussa olin hänen pari tehtävissä, kun kukaan muu ei suostunut olemaan. se tervehdys minkä tänä päivänäkin saan heiltä, tunnen siinä aidon ilon. onnistuin ehkä luomaan heihin toivoa julmassa koulumaailmassa. 

Silläkin uhalla että itse jouduin kiusatuksi auttaessa heitä, minua ei kiinnostanut oma itseni. 

Aikuisiällä kiusaamista näkee yllättävän paljon ja itsellä oli ainakin vääristynyt kuva nuorena aikuisuudesta. 


KIUSA SE ON PIENIKIN KIUSA

Kun erosimme, asioita piti lähteä hoitamaan ja etsiä omaa tukiverkostoa kaiken myllerryksen keskellä.

TYTTÄNI PÄIVÄKOTI TÄTI ei uskonut, kun sanoin että ei voida mennä lasten opettajan juttusille, koska se on lasten eno ja hän on minua vastaan. Nainen sanoi  "minä olen sinun tukena mennään vaan, hän on opettaja onhan hänen osattava katsoa asiaa ulkopuolelta. vai pitääkö osata?

Menimme huoneeseen ja se huutaminen ja haukkuminen alkoi samantein nainen ei ollut uskoa korvia mitä tapahtui. opettaja ei halunnut keskustella minun kanssani. 

"olet paska ihminen ja sinulla ei ole mitään asiaa tänne, en halua kuunnella sinun versiota erosta tai teidän elämästä"

Oletimme että viran puolesta olisi jo erinlainen kohtaaminen, lapset olivat hänen opetuksessaan monta vuotta. päiväkoti täti pyysi anteeksi, kun ei uskonut minua ja houkutti minut opettajan juttusille.

opettaja ei seurannut poikamme koulun käyntiä vasta, kun vuoden ajan kokeet olivat palauttamatta hän sanoi siitä lasten isälle. Hän ei ollut opettaja/veli/kummisetä, joka olisi ollut heille tuki tai auttanut edes viranpuolesta asioissa. hän keksi perättömia asioita veljelleen, jota hän voi käyttää aseena minua vastaan 


KOKO SUKU OLI MINUA VASTAAN

en kyllä kuvitellut muuta, mutta se paljous paskanmäärästä ja perättömistä juoruista kyllä yllätti. 

"aina kun lapset äidillään, he ovat väsyneitä ja koulu ei suju"  opettaja sanoi 

He järjestivät myös aiheettoman keskustelun päiväkodin puolella, kun toinen lapsi vielä oli erotessa päiväkodissa. "saimme ilmoituksen nimettömänä, että pahoinpitelet lapsia" 

sanoin että jos näin on, niin ei ole päiväkodin tehtävä kuulustella vaan sosiaali viranomaisten.

se keskustelu jäi siihen tajusin että se oli vain heidän talon sisällä oleva kiusa minua vastaan.

Ahdistus mikä oli, kun vein tai hain lapset koulusta oli valtava.

joulujuhlat oli painajainen minulle, pieni kylä ja pienet piirit.

Osallistuin kuitenkin, muutama ihminen tervehti. "MUTTA IHAN VITTU SAMA" yritin olla vahva ja selviydyin omasta mielestä hyvin. Olin aivan seinäruusuna paikalla ja yritin olla huomaamaton.  joskus sain jonkun kaverin mukaan juhliin, että selviän paremmin.


opettaja sai myös tytön opettajan minua vastaan PASKAN JAUHAMISELLA, ei edes nykyään tervehdi kun tavataan. 

en ole vuosiin saanut koulukuvia lapsista, koska opettajat ei suostu laittamaan minun tietoja lappuun ja exä ei anna minulle linkkiä kuviin.  

En uskaltanut myöskään soittaa kouluun, koska minun oli suojeltava itseäni heiltä. Olin liian heikko puolustautumaan. 

Tiesin vain, että onneksi koulu ei kestä montaa vuotta on pakko jaksaa. 

Kaveri kertoi minulle, että miehen sisko levittää kylällä juoruja sinusta. 

En kyllä yllättynyt, en toivonut heidän kanssa kunnollisia välejä, mutta se että lähdetään haukkumaan toista pitkin pitäjiä. olin se ruokapöytä keskustelu aihe. ANTAKAA Meille ihmisille EROMIS RAUHA!

itse en puhunut, kun muutamalle luotettavalle ihmiselle tai kirjoitellut yleiseen mediaan asioitamme. 

sain vuosi sitten viestin "mitä sinulle kuuluu? kun ei enää kylällä juoruta sinusta, niin ei tiedä sinusta mitään?" 

7 vuottako ne jaksoi, kunnes luovuttivat ainakin hiljaisemmaksi. 

sanoin, että minulta voi ihan suoraakin kysyä kuulumisia ei tarvitse odottaa juoruja. 

Kerroin hieman tilanteesta ja kaveri pyysi anteeksi, kun tajusi että sehän olikin vain sun exän ja heidän suvun puheita sinusta.

ihan oikeesti aikuiset ihmiset JAKSAA JAUHAA PASKAA.

antakaa toisille elämis RAUHA ja HANKKIKAA vittu ELÄMÄ itselle.

tarinoilla on kuitenkin aina kaksi puolta.

itse yritän olla hyvin neutraali joka voi ihmisille näyttää, että minulla ei ole tunteita.

MUTTA MINKÄ TAKIA NÄYTTÄISIN TUNTEENI HEILLE TAI ANTAISIN KIUSAAMISELLE VASTAKAIKUA?


Uskon edelleen, että monet tietää totuuden.

Miksi he olivat suhteen aikana muuten kysynyt? "miten jaksat, kun mies juo niin paljon?" monet näki riitoja humalassa ja vittuilua parisuhteessa.

viimeisissa yhteisissä bileissä ennen eroa, mies laittoi salaa pirtua lasiini siiderin joukkoon. 

ihmettelin miten minulla käy niin päähän ja voin pahoin, kunnes eräs miehen kaveri kertoi minulle mitä exä tekee.

oksentelin laiturilla ja rymysin metsässä ihan vitun sekasin. VIHAAN VIINAA!

en tiedä miksi en maistanut sitä, mutta siideri peittää makua hyvin.. 

tapeltiin myös exän siskon kanssa ja tappelin exän kanssa.

Lupasin miehen kaverille, että en kerro exälle hänen kertoneen minulle, en halunnut riitaa heidän välille hänkin pelkäsi exääni.

Exä ei tänä päivävä tiedä, että minä tiedän.

minä tiesin jo tuolloin että eroamme pian, siksi sillä ei ollut merkitystä minulle.  

minulle SE OLI VAIN YKSI TEKO MUIDEN JOUKOSSA