Yrittämisen tuoma vapaus

14.11.2022
Olin nuoruudessani ensi kertaa yrittäjä ja kun lopetin yrittäjyyden niin lupasin itselle, että en IKINÄ aloita yrittämistä uudelleen. silloin olin liian nuori ja en osannut talouden hallintaa ollenkaan, mutta virheistä otti opiksi. silloin ajattelin että en ole sellainen ihminen josta on yrittäjäksi.

  
Yrittäjyyden jälkeen olin esimies asemassa ja pidin työstäni todella paljon. Menestyin hyvin työssäni ja pidin mitä tein niin todella paljon. kävin koulutuksissa ja palavereissa. haastattelin henkilökuntaa meille töihin, rakastin sitä työtä niin paljon. vieläkin kuulen alaisilta, kuinka hyvä meininki meillä oli silloin ja se todella olis sitä.

Sain työssäni kehuja ja ne kehut kantoivat minua arjessa. 


Elämä oli hektistä, exän alkoholin käytös varjosti arkea ja meillä oli todella paljon riitoja kotona. 

Työpaikka missä olin, uuvuin elämästä ja sitä myötä työ motivaatio kuitenkin meni. En saanutkaan enää sitä intoa mikä oli monta vuotta ollut, en enää osannutkaan omasta mielestä mitään. ideat hävisi mielestä ja en ollut niin sponttaani kuin olin ollut,  pikkuhiljaa osaaminen hävisi kokonaan aloin olemaan todella itkuinen ja väsynyt. Olin ensin sairaslomalla kaksi viikkoa ja lopulta sanoin itseni irti. kävin tiheästi terapeutilla ja violassa (lähi suhde väkivalta ja läheisen alkoholismiin keskittyvä paikka) 

En osannut tuolloinkaan olla rehellinen pomolle perhetilanteesta. En halunnut olla haitaksi ja yrityksen hidasteena. 

En halunnu selitellä perhe tilannetta ja huonoa oloani ja näin paremmaksi paeta jälleen kerran tilannetta. 


Työelämä piti minua kuitenkin kiireisessä lapsiperhe arjessa kiinni 7 vuotta.

voi sanoa, että jopa pakenin töihin, siellä oli parempi olla kuin kotona. 


Töistä kotia tullessa oli kuin olisi "kynnysmatto"  vedetty alta ja en ollut enää mitään muuta kuin PASKA vaimo! 


Opiskelin toisen ammatinkin lasten ollessa pieniä, nyt kun mietin niin en tiedä miten olen jaksanut, ehkä nuoruuden energia ja tahdonvoima vei minua eteenpäin. 

olin päättänyt, että 25 vuotiaana minulla on toinen ammatti, hain toisen kaupungin ammattikorkeaan ja pääsin sinne opiskelemaan työn ohella sain suorittaa tutkinnon etänä.  ne monet onnistumisen tunteet mitä sain opiskelusta oli ihania tunteita, ylitin itseni ja valmistuin oikeassa ajassa hyvin arvosanoin.

Opiskelin esimies ja tradenomin ammattitutkinnon.

Muistan kun tein loppututkintoa ja se piti palauttaa tiettyyn päivään mennessä.

pyysin exää katsomaan lapsia, mutta hän ei suostunut. Tein öisin koulututkintoa ja palautin lopputyön vikana palautus päivänä postiin. sain silti tutkinnosta hyvät arvostelut vaikka jouduin sen tekemään öisin, kun lapset nukkuu.

olen ylpeä itsestäni vaikka kukaan muu ei ollut. 


eron jälkeen, Nukuin TODELLA paljon ja MIETIN hereillä liikaa. 

En ikinä sortunut alkoholiin vaikka joskus olisi tehnyt mieli nollata kunnolla. 

Pelko kuitenkin siitä, jos jäänkin alkoholi koukkuun tai juominen väsyttää vielä enemmän. 


Minulla oli ihana nainen elämässä, josta tuli minun kirjanpitäjä, nyt hän on edesmennyt. Hän valitettavasti kuoli syöpään se paska vei hänet nopeasti, läheisen kuolema oli minulle uusi tunne tila ja en ole vieläkään käsitellyt hänen kuolemaansa. ikävä häntä on joka ikinen päivä. Ensinmäinen kerta, kun elämästäni meni niin läheinen ja tärkeä ihminen hautaan. 

eron jälkeen tämä nainen oli vielä enemmän elämässäni ja auttoi myös taloudellisesti paljon minua.

Hän kannusti minua laittamaan yrityksen ja lupasi hoitaa kaikki paperi hommat. Olin ensin tyypillisesti vastaan, mutta lähdin kuitenkin takaisin yrittäjyyteen LUOTIN HÄNEEN TÄYSIN. Hän uskoi yritys ideaani ja kannusti sille tielle ja kehitti toimintaani minun kanssa eteenpäin.

Se toi minulle vapauden tehdä töitä oman voinnin mukaan, selittämättä kenellekään miksi en voi tehdä lapsi viikonloppuisin töitä ja joskus uupumus saattoi tulla kesken työviikon. 

Yrittäjyys toi vapauden levätä ja tehdä töitä oman voinnin mukaan. 

Tilivelvollisuutta ei ollut, muuta kuin itselle. Itsensä pomo on välillä pahempi, kun vieras pomo. 

Edesmennyt kirjanpitäjäni kannusti ja osasi hienosti painostaa minua hän soitti minulle viikottain ja auttoi yritys asioissa, mutta myös arkisissa asioissa. se oli minulle niin tärkeää, että joku soittaa ja on läsnä.

Kalenteri alkoi täyttyä työkeikoista ja olin saanut elämääni sisältöä unohtamatta sen tuomaa vapautta, minkä yrittäjyys toi. 


Sisälläni on aina asunut pieni johtaja!

Olen tehokas, mutta samalla hyvin haavoittuvainen. 

Työnteosta tuli minulle terapiaa ja selviytymis keino arkeen. 

Välillä teinkin sitä niin paljon, että ei ollut vapaapäiviä ja välillä taas uuvuin niin pahasti, että otin taukoa.

Jos olisin ollut palkallisena olisin saanut varmasti jo kenkää, mutta minulla ei olisi ollut rohkeutta saikuttaa palkallisena. 


Yrittäjänä sain kuitenkin tehdä vapaasti töitä oman voinnin mukaan, omien voimavarojen tunnistaminen on kuitenkin todella vaikeaa. 
Välillä kynttilä palaa molemmista päistä ja toisinaan taas liekki meinaa sammua. 

tulot määräytyi työmäärän mukaan, raha toimi hyvänä KANNUSTIMENA silloinkin. 

En olisi selvinnyt ilman edesmennyttä kannustavaa kirjanpitäjääni, joka otti minun työnteon haltuun. Hän oli hyvä ESIKUVA minulle, TIUKKA JA TARKKA täti, jonka kaltaista tarvitsin elämääni sillä hetkellä.


VAPAUS omassa elämässä on IHANA tunne. yrittäjyyden tuomat onnistumisen tunteet, kasvatti ITSELUOTTAMUSTA pärjätä myös arki elämässä paremmin. 

"KOHTI UNELMIA"  en halua olla mummona keinutuolissa, joka murehtii kun kaikki haaveet jäi kokeilematta, jotain haaveita ja unelmia on hyvä rohkeasti toteuttaa.